Eamon Hardich
Dialogi
Hicc- Oh, hei siellä.
Hei... hic... sinä.
Oh, hei!
Huomenta vaan sulle.
Hic...hei!
Haluatko siemauksen pullostani?
Hei...hic...hei.
Nimi on Eamon Hardich, vain vanha puun kaataja.
Minulla oli ennen unelmia, suuria sellaisia. Heh, eikös se olekin hauskaa?
Luulin, että minusta tulisi taiteilija, joka veistää kauneutta puusta.
Mutta elämässä oli muita suunnitelmia, ja tässä olen, halkomassa puita.
Oh, pullo? Joo, se on minun... uh, jatkuva kumppani.
Pitää kylmän loitolla, tiedäthän? Ja ajatukset.
Oh, minulla on ollut parempiakin päiviä, rehellisesti sanottuna.
Tässä työssä on kovaa, eikä Grommuk ole liian tyytyväinen, uh, tapoihini.
Mutta kun hän ei katso, onnistun silti veistämään vähän. Ja juomaan paljon...
Pitää unelman elävänä, vaikka se on vain vilahdus.
Tämä sahatehdas on todellinen vääntö, kerronpa sen.
Grommuk pyörittää sitä kuin vankilaa, mikä ei helpota asiaa.
Työkaverit tekevät tästä siedettävää.
Täällä työskentelee hyviä ihmisiä, jotka pitävät toisiaan järjissään melun ja pölyn keskellä.
Olemme rakentaneet pienen yhteisön, huolimatta valvojan kurjasta ilmeestä.
Itse asiassa tarvitsisin apua. Melkein leikkasin oman käteni irti aiemmin...
Jos Grommuk sen sallii, niin totta kai.
V-vain. Et saa juomaa kuitenkaan.
Voisin tarvita tauon.
Ei, minulla on...hik...kaikki hallinnassa.
Apua? Ei, en tarvitse apua.
Kiitos, mutta asiat ovat tarpeeksi masentavia.
Olen...hik...ihan ok. Vain...hieman huimaavaa.
Ei, Grommuk sanoo jotain.