Mabel Thorn
Dialogi
Atshii! Hei.
Niisk...hei.
Sinä taas? Atshii!
Höh, ei yrttejä! Hei.
Hetkinen... Atshii! Hei.
Olen Mabel Thorn... At-juu! Allerginen kaikelle vihreälle.
Olin ennen... niisk...huoleton kulkuri, kunnes Kwalatin kasvit saivat minut.
Kai olen täällä tutkimassa jonkinlaista... ekologista romahdusta.
Ei minulla ollut juurikaan vaihtoehtoja. Rekrytoija sanoi, että tämä tai vankila.
Miltä näytän?
Pystyn tuskin puhumaan ilman että aivastan kesken lauseen.
Tämä on kuin elämistä loputtomassa siitepölypilvessä.
Jonain päivänä... keksin, miten polttaa ne kaikki maantasalle.
Siis jos tuo pohjoinen kuolovyöhyke ei hoida niitä ensin.
At-juu!... tämä on pohjoinen raja.
Kaikki tästä eteenpäin on joutomaata.
Ainakin siellä, minne olemme menossa, ei ole kasveja...
Toivon niin.
At-juu! Ei...olen kunnossa.
Niisk... pärjään... at-juu! Kiitos kuitenkin.
Nämä yrtit...at-juu!...iskivät kovaa, mutta minä...at-juu!...pärjään.
Selviän...jos lasketaan...at-juu!...aivastelu eloonjäämiseksi.
Kyllä tämä hoituu, ihan vain...niisk... taistelen yrttiapokalypsia vastaan.
At-juu! Arvostan, mutta...niisk...selviän tästä hulluudesta.
At-juu! Kyllä, kiitos!
Niisk... en kestä näitä yrttejä... tarvitsen apua!
Tarvitsisin...at-juu!...apua täällä!
Auta minua pakenemaan...tästä vihreästä painajaisesta!
Nämä kasvit...niisk...juonittelevat minua vastaan!