Rauniot

Rauniot seisovat vakavina, niiden murenevat kiviseinät ajan ja varjojen tahrimina. Kalloja lojuaa maassa kuin unohdetuinakin uhrauksina, kun taas yksinäinen nuotio rätisee keskellä, heittäen epävakaata valoa haalistuneisiin riimuihin ja kärventyneisiin rituaaliesineisiin.

Juoma-astioita roikkuu koukuissa kiviseinässä, kilisten hiljaa tuulen puhaltaessa ohi. Kuiskaukset kertovat kultistista, joka aikanaan saapui kaukaisilta soilta johtamaan synkkiä rituaaleja täällä. Vieläkin oudompi on tarina erikoisesta hammaslääkäristä, joka nykyään vierailee paikalla, irrottaen ja luetteloiden sekä petojen että ihmisten hampaita, väittäen jokaisen hampaankannon kätkevän säilyttämisen arvoisen muiston.